Mutta yritetään silti.
Elikkäs siis, nyt tässä 38 vuoden iässä vasta olen herännyt että hei, ihan oikeesti mulla on sairaus enkä ole tiennyt miten sitä hoitaa muuten kuin lääkettä syömällä.
Vuodet, koko elämäni oon tyytynyt siihen että se hoituu vain yhdellä lääkkeellä.
Jos totta puhutaan, olen alistunut kokonaistilanteeseeni.
En ole pahemmin edes osannut ajatella sairauttani sairautena koska sain sen jo syntyessäni ja kohdussa kehittyessäni.
En ole tiennyt enkä tajunnut että se vaikuttaisi kokonaisuuteen mikä olen ihmisenä.
Monia lienee häirinnyt passiivinen ja laiska luonteeni. Saatan usein olla välinpitämättömän oloinenkin.
Joskus olen kuullut terveydenhuollon ammattilaiselta että lääkityksen takia kilpirauhasen vajaatoimintani kuuluisi olla hoitotasapainossa ja oireeton.
Vasta internet-aikana nyt olen saanut enemmän tietoa sairaudesta ja olen jo reilu 5-6 vuotta kuullut että tyroksiinilääkityksellä voi toki arvot saada nätiksi, mutta silti vajaatoiminta voi oireilla.
Uskoin siten että joo kaiken pitäis olla kai sit ok.
Oon googlettanut jo jonkun verran mitä tietoa löytyy sairaudesta.
Aion alkaa noudattamaan sellaista ruokavaliota jossa ei ole soijaa, maissia ja kaaleja paljon.
Neitsytkookosöljyä voisin ostaa litraisen. Kahviin sitä aina teelusikallinen.
Nam, se on hyvää siinä!
Mietin pitäisikö vielä "hankkia" jossain kohtaa valmennus Kaisa Jaakkolan firmasta ruokavalioon...
Nyt oon jo tämän Alku-valmennuksen hankkinut ja mielenkiinnolla tutustunut olen. Teen ensi viikolla pikku hankintoja sitten kuten keittiövaaka, joku vedensuodatinkannu, erinäisiä ruoka-aineita myös kuten kalaharin suola, se neitsytkookosöljy. Saattaa tulla myös paljon muutakin tulla hankittua.
Heraproteiinit tulevat olemaan uusi tuttavuus myös.
Maitotuotteet jäävät tätä myötä pois.
Mua ei haittaa muuten kuin juuston kannalta. Ja juusto on harvinainen herkku kyllä.
Otan lisää selvää vielä myös kilpirauhassairaan ravitsemussuosituksista.
Tuntuu jännältä ja kivalta alkaa uuteen. 😄
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti